Hoitajapulan ratkaisut ovat olemassa – kun tehdään yhdessä

Henkilöstöpula, joka kesän aikana ylitti uutiskynnyksen laajalti, on ollut sosiaalipalvelualan toimijoiden tietoisuudessa jo vuosien ajan. Viime syksynä voimaan tullut ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä koskeva henkilöstömitoitus vaikeutti henkilöstöpulaa heti, ja on selvää, että tilanne vaikeutuu entisestään vuoteen 2023 mennessä, jolloin henkilöstömitoitus 0,7 asukasta kohden tulee voimaan.

Äskettäin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vetosi maan hallitukseen, jotta se käynnistäisi ohjelman sote- ja varhaiskasvatusalojen työvoimapulan ratkaisemiseksi. KT:n mukaan lisääntyviin velvoitteisiin tarvitaan uusia ammattilaisia, minkä vuoksi kotimaista koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä tuntuvasti. Keskustelimme aiheesta äskettäin pitkään myös Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen kanssa. Kietäväinen muistuttaa, että puhetta työvoimapulasta on kyllä piisannut, sillä se oli ajankohtainen jo hänen opiskeluaikoinaan 1970-luvulla. Hän kysyy, miksi Suomessa ollaan oltu niin haluttomia ratkaisemaan henkilöstöpulaa yhdessä, kansallisella tasolla, ja on annettu kunkin toimijan etsiä keinoja pärjäämiseen omalla tahollaan. Kietäväinen ihmettelee myös sitä, miten työperäinen maahanmuutto on viety julkisessa keskustelussa tunnetasolle, ja asetettu vastakkain oman maan työttömät ja maahanmuutto. Käy kuuntelemassa keskustelumme Kohtaamisia Attendolla -podcastissa.

Me Attendolla suhtaudumme ratkaisukeskeisesti myös tähän haasteeseen. Nähdäksemme ratkaisut ovat olemassa, mutta niitä on luotava yhdessä kaikkien alan toimijoiden voimin.

Näin suurta henkilöstöpulaa ei ratkaista vain koulutuspaikkoja lisäämällä, mikä lienee tullut selväksi kaikille viimeistään kesän 2021 aikana. Työperäisen maahanmuuton esteet on poistettava ja alasta on yhteistyöllä tehtävä houkutteleva vaihtoehto niin nuorille kuin alanvaihtajillekin. Ala, jonka eräät avaintoimijat kertovat tarinan toisensa jälkeen siitä, miten kauheaa alalla on työskennellä, ei takuulla houkuttele ketään: ei nuoria, eikä alanvaihtajia. Kaikki hyvä, mitä hoivakodin arjessa päivittäin tapahtuu, jää näiden tarinoiden jalkoihin. Lainkaan väheksymättä kiirettä ja asioita, joita toimintakulttuurissa on korjattava.

Attendon muutosmatka on hyvä esimerkki siitä, miten alalla on kehitettävä johtamista ja toimintakulttuuria systemaattisesti. Jokainen työntekijämme osallistuu oivalluttaviin keskusteluihin sadan prosentin vastuusta asioista, joista tulee tietoiseksi, palautteen merkityksestä, omasta vaikutuksesta työyhteisön fiilikseen ja kohtaamisista työkaverien, asukkaiden ja läheisten kanssa. Lisäksi jokainen Attendo-kodin johtaja osallistuu heille räätälöityyn johtamisvalmennukseen. Kaikkia attendolaisia kannustetaan nostamaan havaitut epäkohdat avoimesti esiin, jotta ne voidaan käsitellä ja ratkaista yhdessä.

Työperäisen maahanmuuton esteistä on mainittava kaksi merkittävintä: ETA/EU alueen ulkopuolella koulutettujen ammattilaisten tutkinnot on tunnustettava ja saatavuusharkinnasta on luovuttava, kuten on jo tehty korkeasti koulutettujen teknologiaosaajien osalta. On myös syytä harkita työperäistä oleskelulupaa, joka ei ole sidottu tiettyyn työnantajaan. Nähdäksemme suomalaisen tutkinnon opiskelu osittain jo ulkomailla tulisi myös olla mahdollista ennen saapumista Suomeen. Lisäksi kunnissa olisi hyvä pohtia, miten siellä voidaan osallistua ulkomaalaisten työntekijöiden kotiutumiseen uudelle paikkakunnalle, uuteen kotimaahan.

Työperäinen maahanmuutto on Suomelle hyvä asia. Mietitään yhdessä, miten se tehdään mahdollisimman hyvin sen sijaan, että keskustellaan julkisuudessa, miksi sitä ei pitäisi tehdä. Suomella on monta valttia puolellaan: tasa-arvoinen työelämä, luonto, rauhalliset olot. Emme kuitenkaan, kuten Anu Partanen Helsingin Sanomien oivallisessa kolumnissaan totesi, voi vain poimia ihmisiä maailmalta kuten haluamme, silloin kun haluamme. Osaavasta työvoimasta käydään kovaa kilpailua kaikkialla. Ulkomaalaiselle hoitajalle on kuitenkin hyvä vaihtoehto saapua töihin Suomeen verrattuna moniin muihin maihin, joihin heitä joka tapauksessa alkuperäisestä kotimaastaan siirtyy. Suomen kannattaisi hyödyntää hyvää mainettaan ja mainostaa maata enemmän hyvänä paikkana elää, asua ja työskennellä – ja yksinkertaistaa lupamenettelyjään niin, että lupauksiin voidaan ketterästi vastata.

Terhi Lindgren

henkilöstökokemusjohtaja

Attendo Suomi